Väripilkkuja
Meille muutti uusi asukki. Verhoilin nimittäin vanhan kullan värisen emmasohvan uudelleen ja se tuotiin makkarin nurkkaan. Värivaihtoehtoja pohtiessani palasin aina vaan mustaan, mutta se tuntui yksinään jotenkin synkeältä. Jossain kohtaa oivalsin, että selän parikymmentä nappia voisi olla se juttu. Ja niin siinä sitten kävi.
Muuton yhteydessä varastoistani löytyi myös naulakko, jonka olin joskus joltakin roskalavalta noukkinut talteen. Naulakko oli vihreä ja puupallerot maalaamattomat. Maalasin naulakon mustalla spraymaalilla ja puupalleroiset varastosta löytyneillä maalinjämillä. Vielä värikkäämmät pallerot olisivat sopineet paremmin sohvan nappeihin ja ehkä maalaankin ne vielä kirkkaimmiksi.
Naulakon päälle nostin Tampereen Taidemuseosta ostamani julisteen. Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori teki teoksillaan suuren vaikutuksen ja aloin haaveilla sellaisen hankinnasta olohuoneeseen. Toistaiseksi saan tyytyä julisteeseen, mutta unelmoida voi aina.
Kuvitettuja haaveita 
Kiva keksintö laittaa riemunkirjavat napit. Minullakin on melko samanm,allinen sohva tuossa vieressäni odottelemassa, että joku sen verhoilisi. Itse en taida uskaltaa hommaan ryhtyä.
Täytyypä sanoa, että homma oli kohtalaisen hankala ihan verhoiluita työkseenkin tekevälle. Nimenomaan ton napituksen osalta. Muutenhan jos näppäryyttä, ompelutaitoa ja kärsivällisyyttä löytyy, niin simppelit verhoilut onnistuu varmasti itseltäkin.