Kaunista kodikkuutta

Pitkästä aikaa vierailimme uudella kuvauskäynnillä. Viihtyisän talon asukkaat ostivat sen uutena, mutta heti ensimmäisenä laittoivat keittön uusiksi. Alkuperäinen ei miellyttänyt silmää ja toimivuuskin parani selkeillä muutoksilla. Haaveena emännällä oli koko valkoinen unelma-asunto, mutta pehmeää kodikkuutta on hankala saavuttaa pelkästään sillä.

Vuosien varrella kotia on remontoitu pikku hiljaa. Asioita harkitsemalla ja puntaroimalla vaihtoehtoja saadaan kestäviä ratkaisuja aikaan. Kompromisseja käytännöllisyyden ja unelmakodin värityksen kanssa on pyritty minimoimaan mm. materiaalivalinnoilla. Hohtavan valkoiset nahkasohvat löysivät tiensä tähän kotiin miehen ehdotuksesta ja valinta olikin mitä mainioin. Nahan puhdistaminen mukuloiden sotkuista on yllättävän helppoa. Sitä paitsi aito nahka tuntuu miellyttävältä eikä lainakaan hiostavalta, niinkuin moni kuvittelee.

Kodissa on esillä paljon valokuvia ja lasten piirroksia. Pieniä väriläiskiä tuodaan sinne tänne tekstiileillä ja muilla sisustuksen pienesineillä. Tv:n taakse on valittu hauska musta-valkoinen mainos-tekstitapetti ja muita olohuoneen seinäpintoja koristaa harmaa rösöinen rappaus.

Emäntä on taitava käsistään ja kodin tekstiilit ovatkin pitkälti hänen käsialaansa. Valelaskosverhot olohuoneessa ja keittiössa sekä makuuhuoneen pitkät sivuverhot kätevä emäntä ompeli. Kauniilla tyynyillä ja seinän sydänkuvioilla harmoniseen makuuhuoneeseen on tuotu pikkuisen veikeyttä.

Lastenhuoneiden ikkunat odottavat vielä sopivia kankaita ja inspiraatiota. Esikoisen huonetta on jo remontoitu ja hän saikin osallistua sisustamiseen. Värit ja seinän kuvioinnit on pojan toiveen mukaiset. Ja itsetehdyt purnukat pöydällä säilövät tarpeelliset tavarat.

Perheen kasvaessa jotkut muutokset ovat olleet välttämättömiä. Ompeluhuone kutistui esikoisen koulupöydän kulmaksi, kuopuksen kaivatessa omaa huonetta.

Nuorimmaisen huoneessa on vielä alkuperäinen tapetti, mutta kaikki aikanaan. Lelut ja värikkäät tekstiilit luovat rentoa tunnelmaa huoneeseen. Ihanat vanhat puupalikat ja puhelin sekä  jakkara saavat hymyn huulille, täällä on mukava tuohuta.

Tälläinen oli reissu tällä kertaa. Joulu alkaa läheneen, saas nähdä ehditäänkö siitä saamaan juttua aikaan. Tapaamisiin!

~ Kirjoittanut unelmoija : 19 marraskuun, 2012.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: